Positiivinen psykologia
Yksityisille henkilöille tarkoitetuista positiivisen psykologian kurssitarjonnasta voit lukea lisää tältä sivulta: "Positiivisen psykologian kurssit".
Yrityksille suunnatuista positiivisen psykologian kursseista voit lukea lisää täältä: "Positiivisen psykologian kurssi yrityksille" ja yksittäisistä koulutuksista täältä: "Positiivisen psykologian koulutukset yrityksille".
Positiivinen psykologia on kokonaisvaltaista hyvinvointia
Perinteinen psykologia on alunperin sisältänyt kolme osa-aluetta, psyykkisten sairauksien parantamisen, lahjakkuuden vaalimisen sekä mielekkään ja onnellisen elämän vahvistamisen. Nämä kaksi jälkimmäistä kohtaa kuitenkin unohtuivat toisen maailmansodan jälkeen, kun psykologien ja psykiatrien voimavarat menivät sodasta palanneiden sotilaiden psyykkisten sairauksien ja häiriöiden hoitamiseen. Samalla psykologien voimaakkaasti lisääntynyt koulutus painottui yhä enemmän psyykkisten sairauksien tunnistamiseen ja niiden parannuskeinoihin.
Vasta noin 20 vuotta sitten länsimaissa herättiin siihen, että jatkuvasti kasvaneesta taloudellisesta menestyksestä huolimatta ihmisten henkinen hyvinvointi oli laskenut koko ajan. Silloin ymmärrettiin, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin sairauksien puuttuminen. Positiivinen psykologia sai tällöin alkunsa yhtenä psykologian osa-alueena ja se palasi juurilleen etsimään sitä, mikä vahvistaa mielekästä ja onnellista elämää sekä tukee ihmisen voimavaroja ja vahvuuksia. Tämän kokonaisuuden opiskeleminen ja ymmärtäminen on muuttanut omaa elämääni perusteellisesti ja lisännyt rohkeutta, tavoitteellisuutta sekä rutkasti onnellisuutta ja iloa kaikkeen tekemiseeni.
Positiivisen psykologian kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehys rakentuu kuuden osa-alueen varaan. Nämä ovat positiiviset tunteet, sitoutuminen/uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Oppiäitini eli Joylla Oy kutsuu tätä kukoistuksen kehykseksi. Positiivisen psykologian isänä pidetyn professori Martin Seligmanin tavoitteena puolestaan on, että vuoteen 2051 mennessä 51 prosenttia maailman väestöstä kukoistaisi (flourish). Sitä tavoitetta minäkin olen tässä osaltani edistämässä.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehys
Positiiviset tunteet
Positiiviset tunteet ovat välttämättömiä, jos haluamme elää miellyttävää elämää - ja kukapa ei haluaisi. Näihin kuuluvat esimerkiksi onnellisuus, elämäntyytyväisyys, kiitollisuus, rakkaus, toivo, inspiraatio, innostuneisuus ja ilo.
Positiiviset tunteet edistävät oppimista ja laajentavat ajattelukykyämme. Ne auttavat meitä kohtaamaan ja vastaamaan haasteisiin sekä vahvistavat psykologisia, älyllisiä, sosiaalisia ja fyysisiä voimavarojamme. Positiiviset tunteet auttavat meitä myös tekemään viisaampia ja parempia valintoja arjessamme, esimerkiksi ihmissuhteisiin tai terveyteen liittyen.
Sitoutuminen/uppoutuminen
Sitoutumisen tai uppoutumisen tila on sitä, kun keskityt johonkin tehtävään niin, että menetät ajantajun ja aktiivisen tietoisuuden itsestäsi. Sinulla on selkeä ja riittävän vaativa tavoite tekemisessäsi ja se edellyttää erityisiä taitoja. Et ehkä huomaa lainkaan olevasi nälkäinen tai vaikka pieniä kipuja kehossasi. Ajatukset ja tunteet ovat tehtävään uppoutumisen aikana poissa. Tätä tilaa kutsutaan flow-tilaksi.
Professori Mihaly Csikszentmihalyi määrittelee flow-tilan intensiiviseksi syventymiseksi ja osallisuudeksi läsnä olevan hetken kanssa. Flow-tila on miellyttävää, palkitsevaa ja se tuottaa meille nautintoa ja iloa, joka kestävät pitkään.
Ihmissuhteet
Kun psykologi Christopher Petersonilta kysyttiin, miten hän muotoilisi kahdella sanalla mitä positiivinen psykologia on, hän vastasi: "toiset ihmiset". Peterson luetaan yhdeksi positiviiisen psykologian perustajiksi ja uraauurtaviksi tutkijoiksi.
Toiset ihmiset todellakin ovat eniten meidän hyvinvointiamme lisäävä asia. Pysyvät ja hyvät ihmissuhteet sekä sosiaaliset verkostot ovat pitkäaikaisen onnellisuuden merkittävin ennusmerkki.
Voit helposti lisätä omaa onnellisuuttasi auttamalla toisia ihmisiä. Pienetkin auttamisteot lisäävät selvästi omaa hyvinvointiasi. Kokeile rohkeasti!
Merkitys
Merkitys on se syvä merkittävyyden tunne, jota tunnemme, kun kuulumme johonkin ryhmään tai palvelemme jotakin itseämme suurempaa.
Merkityksellisen elämän eläminen on yhdistetty mm. korkeaan moraaliin ja itsetuntoon, rakkauteen, iloon, elinvoimaisuuteen sekä toiveikkuuteen ja optimismiin. Vastaavasti merkityksen puute on yhdistetty mielenterveysongelmiin ja addiktioihin.
Merkitystä elämäämme voivat tuoda esimerkiksi työ, perhe ja harrastukset. Myös kärsimyksen ja vastoinkäymisten kautta voi löytää merkityksellisyyttä. Omien vahvuuksien käyttäminen lisää myös merkityksellisyyden kokemusta.
Aikaansaaminen
Meillä kaikilla on sisäinen tarve saavuttaa tavoitteitamme ja kokea onnistumisia. Itseasiassa pelkästään tavoitteiden eteen työskentely on yhtä tärkeää hyvinvoinnillemme kuin tavoitteiden varsinainen saavuttaminen. Professori Sonja Lyubomirsky, yksi maailman viitatuimmista positiivisen psykologian tutkijoista, onkin todennut, että "löydä onnellinen ihminen, niin löydät projektin".
Tavoitteet voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tavoitteisiin. Meillä voi olla paljonkin tavoitteita, mutta jos emme oikein löydä motivaatiota ja innostusta niiden tavoitteluun, kyseessä ovat silloin todennäköisesti ulkoiset tavoitteet. Nämä voivat toisten ihmisten määrittelemiä tavoitteita meitä kohtaan, kuten tiettyyn ammatti, opintojen taso, jopa vallan tai kuuluisuuden tavoittelu. Onnellisuus lisääntyy kuitenkin sisäisten tavoitteidemme ymmärtämisestä ja niiden toteuttamisesta.
Elinvoimaisuus
Kehon ja mielen välinen yhteys on hyvin vahva. Meidän täytyy huolehtia molemmista, jotta kokonaisvaltainen hyvinvointi voi toteutua.
Fyysiseen hyvinvointiin kuuluvat esimerkiksi terveellinen ruokavalio, riittävä liikkuminen ja hyvä uni. Suoliston mikrobiston koostumus voi joko heikentää terveyttämme tai parantaa sitä. Liikkuminen lisää mielihyvähormoni dopamiinin tuotantoa ja voi jopa auttaa paranemaan masennuksesta. Uni palauttaa vireytemme ja ollen oppimisen ja muistamisen ehdoton edellytys.
Mielen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon harjoituksilla. Tieteellinen näyttö mindfulnessin vaikutuksesta hyvinvointiimme on laaja ja vakuuttava. Se vähentää stressiä, lisää positiivisia tunteita ja vaikuttaa jopa aivojemme rakenteeseen.